Jäi tämä blogin pyöritys yli kuukaudeksi ihan vaan tuohon esittely juttuun, kun pääsykokeet potkaisi oikein olan takaa munille (näin kuvainnollisesti puhuen). Etenkin nuo kymmenen viimestä lukupäivää (lukupäiviä siunaantui siis semmoinen 36), oli lähinnä pääkipua, pahoinvointia, itkukohtauksia ja yleistä vitutusta. Kun ei vaan jääny asiat päähän. Mutta kerronpa mut vähän paremmin VAKAVASTA, siltä varalta, että joku aikoo ensi vuonna uskaltautua koitokseen.

VAKAVA on siis kasvatusalan valtakunnallinen valintakoe, jolla voi hakea esim. luokanopettajakoulutukseen, lastentarhanopettajakoulutukseen ja erityispedagogiikkaa lukemaan. Googlettamalla löytyy mitkä koulutukset ja yliopistot kuuluu VAKAVAN piiriin. Kokeella voi hakea kolmeen saman alan koulutukseen, eli itse hain luokanopettaja koulutukseen Jyväskylään, Tampereelle ja Raumalle. Olisin saanut hakea esim. kolmeen luokanopettajakoulutukseen ja kolmeen lastentarhaopettajakoulutukseen tai muuten mixailla vaihtoehtoja. Eli yhdellä kokeella voi hakea kaikkiin kuuteen hakukohteeseen. Kokeen tekemis paikkakunnan saa valita, itse tein kokeen Jyväskylässä kun se on lähimpänä.

Aineisto, eli samalta viivalta 11, julkaistiin 28.3.2017. Itse tilasin sen kirjana (hintaa tuli n.40e), ja se toimitettiin 27. päivä niin, että kun 28. tulin koulussa, se odotteli postilaatikossa. Aineistoon kuului esihöpötys, jossa kerrottiin artikkeleista pintapuolisesti yms. höpinää, kuusi artikkelia lähdeluetteloineen, tietopaketti artikkeleiden kirjoittajista, sanasto ja muistiinpanosivuja. Aineiston sai myös ilmaiseksi netistä ladattua ja vaikka tulostettua. Osaan artikkeleista kuului taulukoita ja kuvaajia ja tekstissä vilahteli mieletön määrä tutkijoita, tutkimuksia ja vuosilukuja. Huomio! Taulukot ja kuvaajat paljastui huipputärkeeksi, mutta tutkijoiden nimiä on turha opetella, kunhan opettelee tutkimukset. Artikkelien teksti oli aika erillaista verrattuna lukion oppikirjojen tekstiin, ja muistiinpanoja tehdessä sai välillä tuskailla sen kanssa, että mikä siinä tekstissä nyt on tärkeää. Käytössä oli myös laajasti hienostelevia kermaperse -tutkija termejä, joiden kanssa auttoi sanasto. Sanasto oli tosin tehty yleisellä tasolla, eikä viittaamaan/selittämään suoraan artikkeleiden tekstiin, joten siitä oli apua vaan joissain tapauksissa.

Itse käytin muistiinpanojen tekemiseen kaksi päivää per artikkeli, paitsi ensimmäisen ja viimeisen artikkelin muistiinpanot tein tahtia artikkeli per päivä. Väliin jäi esim. perjantai ja lauantai jolloin en lukenut, vaan löhösin ja laiskottelin. Päivän aikana tein puolet muistiinpanoista ja yleensä katsoin sitten leffan (tai pari, kröhöm). Muistiinpanourakan jälkeen luin artikkelit ja muistiinpanot läpi. Sitten kävin ne läpi artikkeli per päivä ja lopuksi kertasin kahtena viimeisenä päivänä kolme artikkelia per päivä.

Ohjeita kokeeseen: sinne saa ottaa mukaan vain henkkarit, kuulakärkikynän tai lyijykynän (ei kumia!) ja juomapullon jos tarvitsee. Kannattaa syödä hyvin aamulla/ottaa eväitä syötäväksi ennen koetta (itse olin kuolla nälkään, kun en aamulla saanut jännityksen takia syötyä) ja mennä todella hyvissä ajoin paikalle, koska etenkin oudossa kaupungissa liikkuminen on hidasta (ja raivostuttavaa jos navigaattori ei toimi, nimimerkki eksyinniinmonestiettäolinitkeäjaluovuttaa) ja yliopistoiden alueet/rakennukset voi tuntua hämmentäviltä, jos ei ole ennen käynyt. Jyväskylässä VAKAVA kokeen ilmoitus oli kiinnitetty kampuksen karttaan, oikean rakennuksen oveen ja infopisteen luo. Kampuksella liikkuminen oli superpaljon selkeämpää kuin Jyväskylän keskustassa muuten :D Yliopiston nettisivuilta näki, minne piti mennä koe suorittamaan. Koepaikat oli jaettu eri rakennuksiin ja tiloihin sukunimen alkukirjainten mukaan. Sivulta löytyi kampuksen nimi, osoite, rakennus ja luokkatilan tunnus.

Koe oli 3.5.2017. Meidät päästettiin koetilaan n. 12:45, laukut piti jättää salin seinustalle ja kännykät äänettömälle. Info (eli ihan vain pikaiset perusohjeet) alkoi klo 13 ja meillä koe pääsi alkamaan klo 13:02. Koeaika oli 2 tuntia ja kokeesta sai poistua vapaasti 13:45-14:30 välisenä aikana, mutta kokeen viimeinen puoli tuntia rauhoitettiin niin, että sen aikana ei saanut enää poistua, vaan vasta 15:02 kun koeaika päättyi. Kokeen aikana piti nostaa käsi jos tarvitsi jotain (esim. vessatauko) ja valvoja tuli luokse. Henkkareita ei kysytty saliin mentäessä, vaan ne piti näyttää valvojalle samalla kun palautti kokeen.

Kokeeseen kuului kielikokeiden tyylinen kysymysvihko (johon sai tehdä merkintöjä) ja vastauslomake. Tehtäviä oli 43. Pisteytys: oikea vastaus= +1p. Tyhjä vastaus= 0p. Väärä vastaus= -1p tai -1/2p tai -1/4p tai -1/8p, riippuen tehtävästä. Tehtäviin vastattiin rastittamalla oikea vaihtoehto. Vaihtoehtoja saattoi olla kaikkea kahden ja kymmenen välillä. Tehtävä osiot oli jaettu niin, että ensin kysymykset koski kaikkia artikkeleita ja sitten aina yhtä artikkelia kerrallaan. Kokeeseen kuului paljon kuvaajien tutkimista ja esim. oikean vaihtoehdon asettamista oikeaan kohtaan nelikentälle. Kokeeseen kuului myös yksi kuvaaja, jonka tyyppistä ei aineistossa ollut, enkä minä esim. ymmärtänyt yhtään mitä siinä haettiin/tarkoitettiin (poikaystävä kertoi jälkikäteen että se oli korrelaation kuvaaja). Piti myös tulkita sarjakuvaruutuja. Kokeen kokonaispistemäärä oli 188p. Se oli paljon haastavampi kuin ajattelin ja ihan eri tyylinen kuin lukion kokeet, koska siinä piti soveltaa, eikä vain toistaa opittuja asioita ulkomuistista.

VAKAVA-koe on koulutukseen pääsyn ensimmäinen vaihe. Jos siinä pärjää tarpeeksi hyvin, pääsee soveltuvuuskokeisiin, joiden tyyli ja sisältö vaihtelevat koulukohtaisesti. Esim. Jyväskylässä soveltuvuuskokeisiin kuuluu psykologinen testi ja yksilöhaastattelu, Tampereella ryhmätehtävä, yksilöhaastattelu ja visuaalinen tehtävä, ja Raumalla yksilöhaastattelu. Kaikissa otetaan pisteytyksessä huomioon äidinkielen YO -arvosana, Tampereella myös matematiikan arvosana.

VAKAVA-kokeeseen on tarjolla maksullisia valmennuksia. Itse liityin ilmaiseen VAKAVA-heimoon, josta lähetettiin sähköpostilla tietoa VAKAVASTA, opetettiin oppimisen periaatteita (mulle ei kyllä ollut mitään hyötyä), linkki lukusuunitelmaan (jolle viittasin kinttaalla) ja ilmaiseen harjoituskokeeseen (jossa oli vain 6 kysymystä, lisäkysymykset olis maksanut).

Lisää tietoa löytyy tosi kattavasti Opintopolku -palvelusta ja multakin saa kysyä jos joku jäi epäselväksi/mietityttämään, vastailen parhaan tietämykseni mukaan :)

samalta_viivalta_11-39210687-frntl.jpg